... Tai ollaanhan me käyty mätsärissä pari kertaa.
No taas oli taattua Ardal-laatua. Pikku-A on niin rautahermoinen, että. Aamusta lähdettiin, tunteja ajettiin. Hallissa vielä viereisessä häkissä velipoika. Päästiin haistelemaan pelipaikkaa ennen varsinaista kehän alkua. Nenä maassa mentiin kaikki matot läpi, kaikki OK!
Sitten kehässä mentiin kuin Ukko- Pekka. Ensin lähtölaituriin. Siitä kierrettiin ensin kehää Ressun (Gleann Backwoodsman) ja TiinaA-tätin perässä. Ressu meni ensin Hansiin laiturille, ja me jäätiin poseeraamaan yleisölle. Sitten vaihto, siirryimme vuorostamme vastaanottamaan kehuja. Setä kyseli minkäs ikäinen veturi Ardal on? 9kk, vaikkakin jo lihaksikas. Taas alas ja täyttä höyryä kolmio.... Saisinko matkalipun mahdollisimman pitkälle.
Ja taas jonoon... Punainen vessanmaton kappale. Ja koska Ressulla oli vain sininen, me voitettiin. Saatiin vielä toinen punainen ja tadaa, vaalenapunainen, eli seriffikaatin arvoinen. Täti tuli lippujensa kanssa ja selitti 
että tänään on myös JunnuROP, joten älkää kadotko PU:n jälkeenkään.
Jumatsugga, mehän asutaan tänään kehässä. Mentiin siten odottelemaan että isot pojat selvittää välinsä ja päästää haistelmaan vähän Urkki-energiaa PU kehään, JES!! PU- kehässä ei meillä kauheasti ollut jakoja ja se oli tiedossa jo etukäteen. Tämä tuomari ei ole ennenkään junnuja suuremmin sijoitellut. Mutta meillä on vielä kehiä jäljellä, ja kokemusta karttuu...
Oltiin jo vän niinkun lähdössä, kun sama täti joka sekoitti päiväjärjestystä edellisessä kehässä, tuli tuomaan taas jotain arpakuponkeja? Mutta, täh? Serti ei kelvannut edellisille, niin meille käy, Eli kirjatkaa JUN ERI, JUK1 SA PU3 SERT ja tää jäpikkä menee vielä JunnuROPpiin. Siellä on vastassa siskoja, joten ollaan ainakin JunnuVSP. Nyt hetkeksi huilaamaan, kun nartut mittelee...
Hehee, mulla on täällä näyttelyssä muuten neljä siskoa ja yksi veli. Omanlainen ennätys sekin. ;) Jymbe, my brother! ei vielä tullut kehiin. Mutta turistinahan minäkin näyttelyurani aloitin, hei Keuruulta, muistatteko. Takaoven kautta jne. Sisko-Rós valioitui muuten silloin. Tänään sisko sai sen mitä tilasi. Veti mun pöperöt aamulla ja nyt sillä lukee lapussa "liian lihava". 13kg täyttä kulmahammasta, sanon minä.
No niin ja nyt on huilattu, asiaan. Siskot sai vaan sinistä, joten menee ensi kertaan kapinat. Kävin siten itsekseni pyörähtämässä JunnuROP kehässä. Saatiin taas uusi koiranruokafirman prenikka. Vaan kas kummaa taas kutsuivat kehiin, tällä kertaa iltäpäivän Koiranruokavalmistajan JunnuBIS-kapina. No mehän mennään, kun luvattiin että ainakin ryhmiin asti jatketaan....
Ennen JunnuBIS touhuja pistäydyttiin vielä kolmen siskon kanssa edustamassa kasvattajaa kasvis-kehässä. En itse arvostelua nähnyt, mutta jotain siellä taisi olla kaikenkarvaisista otuksista. Tiina-mami varmaa oikaiseen, jos meni väärin.
JunnuBIS-esikehä-eestaas, jumppa oli kyllä täysin stroganoff. Siellä täti piipitti, vaikka olimme käsivarren mitan päässä, ei mitää selvää saanut, joten etsimme suurimman termiittilauman ja jäimme pitämään perää. Yritimme hankkiutua pienten sekaan, että näyttäisimme suuremmilta.. Ja jono liikkkui taas. Nyt mennään... Ja ISOON kehään. Siellä oli vain sokea tuomari, el se edes varmaan tunnistanut että rakkikoiran näköinen resupekka on maailman hienoin hiiri-mies, Ardal Ridire Àin Rí Glenrosendalen kennelistä. Muuten varma kuin Tikkakosken pystykorva, juna mennessä ja leppana tullessa.
Enkä tiedä muuten vieläkään missä kehässä ollaan ja milloin alkaa seuraava.